Ohessa pieni kertomus astutusreissustamme. Mattie oli juuri sitä mitä oli etukäteen kerrotukin :-)

There's a short account of our trip to Germany in English, below the Finnish version. Mattie was everything he was supposed to be :-)

Telkän proget heittivät häränpyllyä

Tämän reissun tarinahan siis alkoi siitä, että Telkkä ei suostunut kypsyttämään juoksua normaaliin malliin. Se on yleensä ollut aika lailla päivän tarkka, mutta ehkä Vespan juoksu sitten sekoitti sitä tai jotain, mene ja tiedä. Olin varannut itselleni, Telkälle ja pakulle retken laivalla Turusta Tukholmaan ja sieltä oli tarkoitus ajaa lähelle Hannoveria, missä Mattie asuu. Tarkoitus oli lähteä niin, että olisimme olleet perillä juoksun päivät 13-15, jolloin sillä on yleensä ollut tärpit. Juoksun kuudentena päivänä proge oli 1,6 eli täysin ajallaan. Juoksun 8. päivä se sitten olikin 1,2 mikä nyt ei ollut ihan kurvissaan... 10. päivä arvo oli 1,7 ja Mäntsälästä sanoivat, että tulkaa torstaina uudestaan (oli maanantai). Tiistai-iltana Telkkä aloitti kunnolla sen juoksun, paikat turposivat ja vuotoa tuli koko rahalla. Siitä näki että nyt tapahtuu ja torstaina irtosolutkin olivat jo kypsät. Aloin katsella laivamatkoja perumieni tilalle ja torstaiaamuna laivalla tosiaan olikin tilaa meille kaikille kolmelle. Siinä vaiheessa kun tulokset tulivat neljältä, paku ei enää kuitenkaan mahtunut laivaan. Proge oli 4 ja astutuspäiviksi arvioitiin perjantaista sunnuntaihin, eli jollainhan sinne piti päästä.

Näin varaat matkan itsellesi ja koirallesi - not

No eihän siinä sitten muu auttanut kuin alkaa tsekata vaihtoehtoja ja kuinkas sattuikaan, lentokoneeseen mahtui. Luonnollisesti Hannoveriin ei pääse suoralla lennolla, joten buukkasin jakkaran Hampurin koneeseen, jolloin tarjoutui lisästressin aihe; Hampurin lentokenttä kun on keskellä kaupunkia ja vieraassa kaupungissa vieraalla autolla ajaminen on aina yhtä hekumallista. Torstai-iltana noin varttia ennen lemmikkiliikkeen sulkemisaikaa ostettiin lentoboksi ja varattiin vuokra-auto, majoituksesta perillä ei ollut vielä mitään varmuutta tässä välissä. Lentoliput suoralle lennolle 464 e, koiran lennätys 500 e ja kaupan päälle sykkivä vatsahaava, kun kaikki hoidettiin edellisenä iltana sapen maku suussa juosten. Tätä ei voi suositella kenellekään.

Hampuri ja hampurilaiset

Jollain ihmeen konstilla kuitenkin perjantaiaamuna kukonlaulun aikaan sekä emäntä, koira että vatsahaava olivat koneessa. Paku jäi kotiin, tämä täytyy korvata sille jotenkin. Lento meni hyvin ja koira tuli ulos boksista Hampurin kentällä venytellen ja haukotellen. Sitä ei paljoa stressaa pikkuasiat. Emäntää sen sijaan stressaa ja sellainen pikkuasia kuin saksankielinen navigaattori meinasi pistää itkettämään. Hetken taistelun jälkeen kieli saatiin kääntymään englanniksi ja matka ulos Hampurista pääsi alkamaan. En voi sietää navigaattoreita, ne ovat syvältä sieltä mihin päivä ei paista. Ilman tätä nimenomaista yksilöä olisin kuitenkin varmaan vieläkin Saksassa, ei ollut nimittäin ihan itsestäänselvä tuo reititys autobaanalle nro 7. Sinne kuitenkin päästiin ja lounastauoksi luvassa oli herkkua, Burger King. Se on yksi elämän suurista epäoikeudenmukaisuuksista, ettei Suomessa ole Burger Kingejä. Saksassa niitä on sitäkin enemmän ja rehellisyyden nimissä on todettava, että tuli otettua vahinko takaisin aika monta kertaa. Uh. Perillä Meinkingsburgissa odotti hotellihuone, mikä oli varsin miellyttävä yllätys sekin! Tästä kiitos kuuluu kokonaan Mattien omistajalle Evelinille, joka oli aivan korvaamaton monessa suhteessa :-)

Hotelli ja hauva

Hotellihuone ei sitten mikään siivouskomero ollutkaan, vaan huoneisto. Oli oma keittiö, olkkari, makkari ja kylppäri että kyllä meidän kelpasi :-) Kuvia hotellista löytyy meidän reissukuvista photobucketista, http://s280.photobucket.com/albums/kk162/sastsk/04032011/  Tunnin tirsojen jälkeen mentiin Evelinin ja Mattien kanssa kävelylle, sillä halusin nähdä sen ennen kuin se näkee Telkän. Jostain kumman syystä uroskoiran käytös muuttuu  hieman kun läsnä on tärppipäiväinen narttu, ihme juttu. Mattie oli juurikin sitä mitä piti ollakin, avoin reipas heppu, kohtuullisen kookas muttei ylenpalttisen raskas ja muutenkin juuri sellainen mistä minä tykkään. Se teki Evelinin kanssa hieman tokoa ja sen työskentely oli keskittynyttä ja reipasta, ei höseltävää ja hyperaktiivista eikä halutonta ja hidasta vaan juurikin sellaista, mitä omilta koiriltani toivon. Iloista ja hallittua. Vietiin Mattie takaisin autoon ja otettiin Telkkä ulos, jotta Evelin sai siitä puolestaan paremman kuvan. Ja sitten lähdettiin viettämään sitä kuuluisaa saksalaista seksilomaa.

Astutus ja kotiinpaluu

Telkkä astutettiin kolme kertaa, perjantaina 4.3., lauantaina 5.3. ja kerta kiellon päälle sunnuntaina 6.3. Astutukset sujuivat oppikirjatyyliin, tosin Telkän esileikit ovat aavistuksen mallia Lady Domina. Mattie ei kuitenkaan antanut sen häiritä elämäänsä vaan jatkoi kosiskelua kunnes neito lämpeni, puolisen tuntia siinä meni ennen kuin koirat olivat solmussa. Sunnuntain astutus sujui jo niin rutiinilla, että emme päässeet kymmentä metriä kauemmas autosta kun solmu oli jo valmis. Näillä päivämäärillä elämme toivossa, että äitienpäivää edeltävällä viikolla tulisi pieniä äitienpäiväpaketteja, jotka ovat luovutusikäisiä juhannuksen jälkeen. Yrityksen puutteesta se nyt ei ainakaan kiinni jää!

Maanantaina 7.3. pakkasin sitten koiran ja kamppeeni vuokra-autoon ja suoriuduimme takaisin Hampurin lentokentälle. Myös paluulento sujui ilman välikohtauksia ja perillä Helsingissä boksista tuli ulos hyppivä koira, joka oli selvästi sitä mieltä että olipa tylsää kun ei tapahtunut mitään hyvään toviin. Jos ei se tuosta tiinehtynyt, niin lentämisen stressistä se nyt ei ainakaan johtunut.

Eli että hyvä reissu mutta tulipahan tehtyä! Sit vaan peukkuja pystyyn.

And a short version in English

Telkkä's heat cycles have always been very regular, so when this one started I booked a boat trip for myself, Telkkä and our van. The idea was to drive from Stockholm to Meinkingsburg, to avoid stressing the bitch (me, that is) with a flight. Telkkä doesn't get stressed out as easily as I do ;-) Anyway, her hormones decided otherwise, and we ended up flying to Hamburg (by the time she was ready for mating, I had already cancelled the original boat trip and the boat was booked solid, so the only option was to fly). From there, we rented a car and drove the rest of the way. A great big huge thankyou to Mattie's owner Evelin for getting us into a hotel! Naturally, this was around the same time as Cebit, so it wasn't all that easy...

So we got there and met Mattie, and he was exactly what he was supposed to be. He's a good size dog, without being heavy. He's an entusiastic worker without being hyperactive and/or lacking in concentration. He likes people but won't jump all over you (unlike a certain aussie bitch... *sheepish grin*). He reminded me of a couple of aussie males I know here in Finland, and I was very happy with him.

He got past Telkkä's S&M foreplay (she thinks she's Lady Domina), and we had succesful matings on Friday, Saturday and Sunday. By Sunday they knew the drill so well, it took them maybe two minutes before they were tied :-D If there are to be no pups, it won't be due to lack of trying!

Return trip went every bit as well as arrival. In Hamburg, Telkkä got out of her crate yawning. In Helsinki, she got out jumping, demanding me to give her something to do after the long tedious trip :-) Some photos of our trip can be seen in our bucket, http://s280.photobucket.com/albums/kk162/sastsk/04032011/ 

And now, now we wait. And hope.