Kyl tämä tästä hissuksiin, jäitä poltellessa. Odottavan aika se on ihan tolkuttoman pitkä, toteaa hän joka on kuuluisa siitä ettei ole kovin kärsivällinen. Mut odotettavahan se on, pienet vaatii aikansa. Rouva itse on alle viikossa virittänyt viisi senttiä lisää vyötärönympärystä, nyt sitä on jo 58. Siitä huolimatta jaksan vielä uskoa että kaikki pennut on imeytyneet takaisin ja mitään ei synny. Oli ihan pakko ottaa valokuva, jos sen voimalla uskoisi itekin että on se tiine. Mut ei se kyllä vielä mikään jättitynnyri ole, ainakaan mun silmään. Jos nyt vaiks verrataan niin
Telkkä astutuksen aikaan
Telkkä tänään eli 13.4.2011
Jaa... jos sen asian nyt noin esittää niin taitaa se olla vielä tiine :-P Tällä viikolla on tullut pari kertaa sappinesteet pihalle, täytynee antaa sille pienempiä annoksia ruokaa useamman kerran päivässä niin ei ehdi niin tyhjäksi tuo masu. Matolääkkeetkin on hankittu ja huomisesta madotellaan kolme päivää.
Noin muuten talossa on rauhallista, Vespa tietenkin unohti saman tien että sillä oli ollut jotain sanottavaa Silille. Se on niin onoff-koira, se vetää täysiä raivarit ja unohtaa koko jutun ihan yhtä täysiä. Ufon vestibulaarisyndrooma rauhoittuu hyvää vauhtia, se ei enää hoipu niin paljoa ja syökin jo paremmin. Näillä mennään.
Three(ish) weeks to go
And time keeps crawling. I'm not exactly world-renowned for my patience, but there's nothing I can do about it :-D Our heroine has managed to gain 5 cm in less than a week, but I still find the strength to think that all of the puppies have been reabsorbed and there's nothing left. We have a saying in Finnish, a pessimist is never disappointed ;-)
Anyway, to convince myself that she just might be a wee bit pregnant still, I took a photo of Telkkä today. The other one was taken in Germany during our visit, and now that I look at them, I must confess that there's a slight chance that she just might be pregnant still...
Other than me going hysterical, there's not much happening here. Telkkä has been sick a couple of times, I'm thinking of feeding her smaller portions more often so her stomach won't have a chance of getting completely empty. Vespa forgot all about trying to massacre Sili just as quickly as she had decided to do so. She's fast in everything she does. Ufo's vestibular syndrome is better now, and she no longer looks like she's going to kick the bucket any second now. Heck, she'll outlive the rest of the lot. So life goes on.
Kommentit